Tiivistelmä
Suomella ja Sveitsillä on molemmilla kehittyneet väestönsuojajärjestelmät, mutta niiden suunnittelulogiikka näkyy julkisissa asiakirjoissa eri tavalla.
Suomen järjestelmä on poikkeuksellisen täsmällinen laissa ja asetuksissa. Se määrittelee, milloin väestönsuoja vaaditaan, miten varsinainen suojatila lasketaan, suojaluokan suojatilan alan perusteella, S1, S2 ja kalliosuojien paineaaltokuormat, rakenteiden vähimmäispaksuuksia, ilmanvaihtomääriä, vähimmäisylipaineen, huoltovälit sekä laitteiden suunnitellun käyttöiän.
Sveitsissä toimii pitkälle standardoitu liittovaltion suojajärjestelmä, jonka ytimessä ovat teräsbetoninen suojavaippa, paineenkestävät sulut, varapoistuminen, suojaava ilmanvaihto, kaasusuodatus, ylipaine ja räjähdyssuojaventtiilit sekä testatut komponentit. Liittovaltion tekniset ohjeet ovat järjestelmän keskeinen osa, ja suojarakenteita käsitellään pitkäikäisenä kansallisena omaisuutena, joka tarvitsee tarkastuksia, uusimista ja käyttövalmiuden ylläpitoa.
Vertailua on hyödyllisintä lukea kahtena kehittyneenä vastauksena samaan projektikysymykseen:
Miten suojaustavoite muutetaan toistettavaksi rakennusjärjestelmäksi, joka voidaan suunnitella, hyväksyä, ylläpitää ja ottaa käyttöön vielä vuosia rakentamisen jälkeen?
1. Sääntelyn rakenne
Suomi
Pelastuslain 11 luku koskee väestönsuojia. Lain 71 § määrittää väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden uudisrakennuksille, jotka täyttävät lain ehdot. Väestönsuoja on yleensä rakennettava, kun samalla tontilla olevan rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1 200 m² ja rakennusta käytetään asumiseen, työntekoon tai muutoin pysyvään oleskeluun. Teollisuus, tuotanto, varasto ja kokoontumisrakennuksissa raja on 1 500 m² lain ehtojen ja poikkeusten mukaisesti.
Lain 74 § määrittelee suojaustarkoituksen. Väestönsuojan tulee suojata käyttäjiä asevaikutuksilta, rakennuksen sortumalta, ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Samalla lämpötilan, ilman laadun ja hygieniaolosuhteiden tulee pysyä käyttötarkoitukseen nähden riittävinä.
Sääntely muodostuu useasta tasosta:
- Pelastuslaki 379/2011: rakentamisvelvollisuus, suojaustarkoitus, käyttövalmius ja viranomaiskehys.
- Valtioneuvoston asetus 408/2011: koko, sijainti, suojaluokka, rakennekuormat ja rakenteiden vähimmäisvaatimukset.
- Sisäministeriön asetus 506/2011: tilat, ilmanvaihto, vesi, sanitaatio, sähkö, viestintä, kunnossapito ja läpiviennit.
- Valtioneuvoston asetus 409/2011: väestönsuojalaitteet, merkinnät, ympäristönkesto, tuotetiedot ja suunniteltu käyttöikä.
Suomalainen järjestelmä tekee väestönsuojasta ennakoitavan rakennusvaatimuksen eikä poikkeuksellista erikoislisäystä. Kun lakisääteinen raja ylittyy, suunnittelija voi tunnistaa tarpeen riittävän aikaisin ja yhteensovittaa suojan rakenteiden, kellarisuunnittelun, kulkureittien, teknisten tilojen, ilmanvaihdon ja normaalin ajan käytön kanssa.
Sveitsi
Swiss Federal Office for Civil Protection eli FOCP/BABS kuvaa kansalliseksi tavoitteeksi yhden suojapaikan jokaista asukasta kohti. Noin 370 000 yksityistä ja julkista suojaa tarjoavat paikat käytännössä koko väestölle, vaikka paikallisia puutteita edelleen esiintyy.
Suojien rakentamisvelvollisuus on edelleen voimassa alueilla, joilla kunnalla ei ole riittävästi suojapaikkoja. BABS kertoo, että asuinrakennusten omistajille voidaan asettaa velvollisuus rakentaa, varustaa ja ylläpitää suoja. Korvausmaksu voi tulla kyseeseen, jos suojaa ei rakenneta teknisistä syistä tai paikallinen kattavuus on jo riittävä.
Sveitsin järjestelmää määrittelevät lain lisäksi näkyvät liittovaltion tekniset asiakirjat. BABS julkaisee teknisiä ohjeita pakollisille suojille, erityissuojille ja suojarakenteille sekä teknisiä määrittelyjä ilmanvaihtolaitteille, NBC suodattimille, ylipaineventtiileille, räjähdyssuojaventtiileille ja muille komponenteille.
Sveitsin malli on vahvasti järjestelmäkeskeinen. Suojavaippa, sulut, ilmanvaihtoketju, laitteet ja tarkastusjärjestelmä käsitellään yhtenä standardoituna suojainfrastruktuurin kokonaisuutena. Projektiryhmälle tämä tarkoittaa, että komponenttien hyväksyntä, asennusrajapinnat ja elinkaarivaatimukset ovat yhtä tärkeitä kuin itse suojatilan olemassaolo.
2. Suojan mitoitus, luokitus ja sijainti
Suomi
Valtioneuvoston asetus 408/2011 edellyttää varsinaisen suojatilan olevan vähintään:
- 2 % kokonaiskerrosalasta yleisissä rakennusryhmissä, joita väestönsuojavelvoite koskee;
- 1 % kerrosalasta myymälä, teollisuus, tuotanto, varasto ja kokoontumisrakennuksissa;
- vähintään 20 m² varsinaista suojatilaa.
Kun mitoitus voidaan tehdä keskimääräisen henkilömäärän perusteella, suojatilaa varataan 0,75 m² henkilöä kohti, ellei suurempi ala ole erityisestä syystä tarpeen.
Suojaluokka määräytyy varsinaisen suojatilan alan perusteella:
| Varsinainen suojatila | Luokka |
|---|---|
| enintään 135 m² | S1 teräsbetonisuoja |
| enintään 900 m² | S2 teräsbetonisuoja |
| enintään 4 500 m² | kalliosuoja |
Vuoden 2018 muutoksen jälkeen väestönsuoja voidaan yleensä sijoittaa enintään 500 metrin päähän rakennuksesta, jota se palvelee. Toimivaltainen viranomainen voi tietyissä uhkaperusteisissa tilanteissa sallia kauempana sijaitsevan yhteissuojan.
Suomalainen mitoitussääntö sitoo suojauksen suoraan tavallisiin rakennuksen tunnuslukuihin. Tämä on arkkitehtonisesti merkittävää, koska suojatilan koko voidaan arvioida jo varhaisessa tilaohjelmassa ennen yksityiskohtaista teknistä suunnittelua.
Sveitsi
Sveitsiläiset suojat vaihtelevat hyvin pienistä yksityissuojista satojen tai useampien henkilöiden suojiin. BABS toteaa, että samat perusperiaatteet pätevät koosta riippumatta, koska järjestelmä on pitkälle standardoitu.
Liittovaltion suojaesitteen mukaan kuvatuissa suojissa vähimmäispinta ala on noin 1 m² henkilöä kohti ja tilavuus 2,5 m³ henkilöä kohti.
BABS suosii yhä enemmän suurempia suojia taloudellisista ja organisatorisista syistä, vaikka monet yksityissuojat palvelevat noin 5 and 50 henkilöä.
Suomessa suojaluokka liittyy suojatilan alaan. Sveitsi esittää standardoidumman suojaratkaisujen perheen, jonka koko voi vaihdella merkittävästi, mutta perusperiaatteet pysyvät samoina.
3. Suojaustavoite ja uhkaperusta
Suomi
Pelastuslaki määrittelee korkean tason suojaustavoitteen: asevaikutukset, rakennuksen sortuma, ionisoiva säteily ja myrkylliset aineet.
Valtioneuvoston asetus 408/2011 muuttaa osan tästä tavoitteesta selkeiksi paineaallon rakennekuormiksi:
- S1 teräsbetonisuoja: 100 kPa
- S2 teräsbetonisuoja: 200 kPa
- kalliosuoja: 300 kPa
Nämä ovat lakisääteisiä suunnittelukuormia. Viitattu säännös ei itsessään määrittele niitä incident pressure tai reflected pressure arvoiksi.
Painekäsitteitä koskeva huomio
Incident pressure tarkoittaa etenevän paineaallon painetta ennen sen vuorovaikutusta suuren pinnan kanssa. Reflected pressure tarkoittaa vahvistunutta painetta, joka voi syntyä paineaallon osuessa pintaan. Suhde riippuu aallon voimakkuudesta ja tulokulmasta.
Tässä tutkimuksessa käsitteitä käytetään vain selittämään, miksi pelkkä painenumero tarvitsee selkeän viiteolosuhteen. Suomen lakisääteisiä arvoja ei nimetä incident tai reflected paineiksi, ellei sovellettava suunnitteluasiakirja tee sitä nimenomaisesti.
Sveitsi
BABS kuvaa sveitsiläisten suojien ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi aseellisen konfliktin ja perussuojan tarjoamisen nykyaikaisten aseiden vaikutuksia, NBC aineita ja tavanomaisten aseiden lähiosumia vastaan.
TWP 1984 tekninen ohje kuvaa standardoitua pakollista suojaa toistuvasti 1 bar suojaksi. Sama asiakirja selittää maanalaisen sijainnin, teräsbetonisen suojavaipan, rakennuksen massan, hallittujen aukkojen ja suodatuksen suojaavaa vaikutusta.
Molemmat järjestelmät tunnistavat räjähdys ja asevaikutuksia, mutta julkiset asiakirjat esittävät suunnittelufilosofian eri tavalla. Suomessa selkeät paineluokat on kirjoitettu suoraan asetukseen. Sveitsissä käytetään pitkään vakiintunutta standardisuoja konseptia, jota tukevat liittovaltion tekniset ohjeet ja standardoidut komponentit.
4. Rakenteellinen suojavaippa
Suomi
Valtioneuvoston asetus 408/2011 määrittelee teräsbetonirakenteiden vähimmäispaksuuksia.
S1 suojassa:
- ulkoseinät ja katto vähintään 300 mm teräsbetonia;
- lattia, kantavat sisäiset teräsbetoniseinät, pilarit ja kaksikerroksisen suojan välipohja vähintään 150 mm.
S2 suojassa:
- ulkoseinät ja katto vähintään 400 mm teräsbetonia;
- muut rakenteelliset vähimmäisarvot kasvavat vastaavasti.
Kalliosuojat suunnitellaan kalliomekaanisin periaattein, ja asetuksessa edellytetään tulvariskin huomioimista.
Suojavaippa ei ole tavallinen kellarin seinä, jota vahvistetaan lopussa. Sen paksuus, kuormitusperusta, aukot ja rajapinnat kuuluvat suojan määritelmään. Tämä suosii vahvasti varhaista yhteensovitusta rakennuksen pääasiallisen rakennekonseptin kanssa.
Sveitsi
BABS kuvaa suojavaipan lattiasta, seinistä ja katosta muodostuvaksi teräsbetonirakenteeksi. Aukot suljetaan paineenkestävillä ovilla ja suojaluukuilla, jotka ovat myös osa suojaavaa kokonaisuutta.
TWP ja TWK tekniset ohjeet muodostavat suojarakenteiden rakentamisen ja mitoituksen perustan. BABS julkaisee ja päivittää edelleen näitä teknisiä asiakirjakokonaisuuksia.
Sveitsiläinen suojasuunnittelu korostaa suojaavan vaipan jatkuvuutta. Käytännön projektikysymys ei siis ole vain betonin lujuus tai paksuus, vaan koko rajapinta: vaippa, sulut, läpiviennit, varapoistuminen ja ilmanvaihdon liittymät.
5. Aukot, kulku ja varapoistuminen
Suomi
Suomalaiset tekniset säännöt käsittelevät ovia, luukkuja, läpivientejä, venttiilejä ja muita väestönsuojakohtaisia laitteita säänneltyinä laiteluokkina. Suojavaipan läpivientien tulee vastata suojan vaadittua lujuutta ja tiiveyttä, ja niiden on oltava suljettavissa suojan puolelta.
S1 suojassa tarvitaan sulkuhuone tai sulkutelttavaraus. S2 ja kalliosuojissa käytetään laajempia erillisiä teknisiä ja sulkutilajärjestelyjä.
Sveitsi
Jokaisessa suojassa on varapoistumistie tai pakotunneli, jotta käyttäjät voivat poistua myös tilanteessa, jossa normaali sisäänkäynti on rakennuksen sortuman vuoksi käyttökelvoton.
Suojavaipan aukot suljetaan paineenkestävillä ovilla ja suojaluukuilla. Suuremmissa suojissa käytetään sulkutiloja, jotta sisään ja ulos liikkuminen ei romahduta suojaavan ilmanvaihdon paineolosuhdetta.
Aukot ovat väestönsuojan herkintä rajapinta aluetta. Ne yhdistävät arkkitehtuurin, rakenteet, ilmanvaihdon, kulun, asennustoleranssit ja tuotevaatimukset. Siksi niiden sijainti ja toiminta kannattaa lukita vasta, kun kaikki tieteenalat ovat niistä yhtä mieltä.
6. Ilmanvaihto, suodatus ja ylipaine
Suomi
Asetus 506/2011 on tässä hyvin täsmällinen.
Suojaan on saatava esisuodatettua ilmaa vähintään:
- 2,7 dm³/s suojatilan m² kohti sovellettavassa ilmanvaihtotilassa;
- 0,9 dm³/s suojatilan m² kohti suodatuksen aikana.
Ilmanvaihtojärjestelmän on kyettävä toimimaan sähköverkosta riippumatta.
Suojassa on pystyttävä ylläpitämään vähintään 50 Pa ylipaine.
Tuloilma on voitava suodattaa myrkyllisistä aineista. S1 suojat on suunniteltava siten, että niihin voidaan asentaa aineiden havaitsemis ja tunnistuslaitteita. S2 ja kalliosuojissa on oltava kyky havaita ja tunnistaa myrkyllisiä aineita.
S2 ja kalliosuojissa raitisilma ja poistoilmakanavat ovat erilliset, ja tulo ja poistoaukkojen tulee olla vähintään 10 metrin etäisyydellä toisistaan.
Ilmanvaihtolaitos ei ole tavallinen mukavuusilmanvaihto. Se on suojaava järjestelmä, jolla on oma käyttölogiikkansa, suodatus, paineenhallinta ja riippumattomuusvaatimukset. Jos se jätetään myöhäiseksi talotekniseksi lisäykseksi, syntyy ennakoitavaa koordinointiriskiä.
Sveitsi
BABS kuvaa standardoidun ilmanvaihtoketjun seuraavasti:
- ilmanotto;
- räjähdyssuojaventtiili;
- esisuodatin;
- ilmanvaihtolaite;
- NBC tai kaasusuodatin;
- ylipaine ja räjähdyssuojaventtiili.
Suuremmissa suojissa voi olla sulkutiloja ja kahdennettuja suojalaitteita.
BABS julkaisee myös erillisiä teknisiä määrityksiä pienille ja suurille ilmanvaihtolaitteille, NBC suodattimille ja suojaventtiileille.
Sveitsin malli tekee tuote ekosysteemin poikkeuksellisen näkyväksi. Ilmanvaihto ei ole vain suunnittelukonsepti, vaan hyväksyttyjen tai määriteltyjen suojaosien ketju, jonka dokumentointi, asennus ja kunnossapito kuuluvat vaatimustenmukaisuuteen.
7. Laitteet, tuotetiedot ja komponenttien elinkaari
Suomi
Valtioneuvoston asetus 409/2011 edellyttää pysyviä tuotemerkintöjä ja käsittelee tuotetietoja, käyttöohjeita, huolto ohjeita sekä asennusohjeita.
Suunnitellun käyttöiän tulee olla vähintään:
- 30 vuotta väestönsuojalaitteille ja varusteille, kun varastointi ja huolto ohjeita noudatetaan;
- 50 vuotta betonirakenteeseen kiinnitetyille laitteille tai osille.
Sama asetus sisältää väestönsuojakohtaisille laitteille ympäristönkesto ja iskunkestovaatimuksia.
Teknisessä hankinnassa vaatimustenmukaisuus ei ole vain tuotemallin numero. Merkinnät, ohjeet, suunniteltu käyttöikä, ympäristönkesto ja asennusvaatimukset ovat osa toimitettavaa kokonaisuutta.
Sveitsi
BABS ylläpitää suojaosien teknisiä määrittelyjä ja testattujen tai hyväksyttyjen komponenttien järjestelmää. Vuosien 2025 ja 2026 suojarakenteita koskevassa työssä korostuu ikääntyvien komponenttien uusiminen samalla, kun pitkäikäinen betoninen suojavaippa ja suuret sulkurakenteet säilytetään.
Liittovaltion selitysraportin mukaan noin 40 vuoden ikää lähestyviä suojarakenteiden komponentteja ja laitteita on tarkoitus uusia. Tietyt suuret betoniset suoj sulut ovat poikkeuksia, mutta niiden tiivisteet vaativat silti vaihtoa.
Sveitsin järjestelmä havainnollistaa elinkaaren jakautumista pitkäikäiseen rakennustekniseen rakenteeseen ja lyhyemmän käyttöiän teknisiin komponentteihin. Tämä on hyödyllinen omaisuudenhallinnan malli, koska rakenteellinen jatkuvuus ei poista suunnitelmallisen laiteuusinnan tarvetta.
8. Normaalin ajan käyttö ja muutosten hallinta
Suomi
Julkinen ja sääntelyllinen logiikka
Suomalaisia väestönsuojia käytetään yleisesti normaaliaikana muihin tarkoituksiin, kunhan suoja voidaan edelleen valmistella suojakäyttöön eikä teknisiä vaatimuksia heikennetä.
Pelastuslaki edellyttää suojan ja sen laitteiden säilyttämistä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön lakisääteisen valmiusajan puitteissa.
Kaksoiskäyttö ei tarkoita vapaata käyttöä. Varastoinnin, väliseinien, talotekniikan ja normaalin ajan sisustuksen tulee mahdollistaa käytännöllinen muuntaminen suojakäyttöön.
Sveitsi
BABS sallii selvästi normaaliajan käytön esimerkiksi varastona, kellarina, työtilana, leikkihuoneena, yhdistystilana tai arkistona.
Samalla:
- suojavaippaa ei saa muuttaa suojausta heikentävällä tavalla;
- paineovien, luukkujen ja ilmanvaihtolaitteiden on pysyttävä toimintakuntoisina;
- rakenteelliset tai tekniset muutokset tarvitsevat viranomaisen hyväksynnän.
Tämä on selkeä muutosten hallinnan periaate: normaalin ajan hyöty on sallittu, mutta suojaraja ja järjestelmät pysyvät hallittuina omaisuuserinä.
9. Käyttövalmius, tarkastus ja kunnossapito
Suomi
Pelastuslain 76 § edellyttää väestönsuojan ja väestönsuojeluvälineiden ylläpitoa siten, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnin kuluessa.
Asetus 506/2011 edellyttää väestönsuojalaitteiden tarkastusta ja huoltoa vähintään 10 vuoden välein. Laitteisiin liittyvien tietojen on oltava pelastusviranomaisen saatavilla pyydettäessä.
Sveitsi
BABS edellyttää suojien olevan valmisteltavissa käyttöön viiden päivän kuluessa.
Omistajat vastaavat kunnossapidosta ja saavutettavuudesta. Viranomaiset tekevät määräaikaistarkastuksia vähintään 10 vuoden välein.
Valmiusajat eivät ole rakentamisaikoja. Ne ovat olemassa olevan omaisuuden operatiivisen muuntamisen tavoitteita. Ero on tärkeä, koska suoja voi olla rakenteellisesti valmis mutta toiminnallisesti käyttökelvoton, jos laitteita, kulkua tai normaalin ajan käyttöä ei ole hallittu.
10. Tekninen vertailumatriisi
| Ulottuvuus | Suomi | Sveitsi |
|---|---|---|
| Perusmalli | Lakisääteiset luokat ja selkeät tekniset arvot | Pitkälle standardoitu suojajärjestelmä ja liittovaltion tekniset ohjeet |
| Uudisrakentamisen käynnistyskriteeri | Pelastuslain kerrosalarajat | Suojapaikkasuunnittelu ja paikallinen vajaus, rakentamisvelvoite edelleen aktiivinen |
| Mitoitus | Osuus rakennuksen kerrosalasta tai sallituissa tapauksissa 0,75 m² henkilöä kohti | Standardoitu henkilömääräpohjainen suunnittelu, esitteessä 1 m² ja 2,5 m³ henkilöä kohti |
| Rakenteellinen paineperusta | S1 100 kPa, S2 200 kPa, kalliosuoja 300 kPa | TWP kuvaa standardisuojaa 1 bar suojaksi |
| Suojavaippa | Luokkakohtaiset teräsbetonin vähimmäispaksuudet | Teräsbetoninen vaippa ja standardoidut sulut |
| Varapoistuminen | Väestönsuojakohtaiset kulku ja poistumisratkaisut | Varapoistuminen tai pakotunneli vakiovaruste |
| Ilmanvaihto | Selkeät ilmamäärät, suodatus ja vähintään 50 Pa ylipaine | Standardoitu ilmanotto, räjähdyssuojaventtiili, esisuodatin, puhallin, NBC suodatin ja ylipaineventtiili |
| Sähköriippumattomuus | Ilmanvaihdon on toimittava sähköverkosta riippumatta | Suojalaitteet suunnitellaan väestönsuojelukäyttöön, tekniset ohjeet määrittävät komponentteja |
| Tuotedokumentaatio | Merkinnät, ohjeet ja laitevaatimukset asetuksessa | Testatut tai hyväksytyt komponentit ja liittovaltion tekniset määrittelyt |
| Tekninen käyttöikä | Vähintään 30 vuotta laitteille, vähintään 50 vuotta betoniin kiinnitetyille osille | Ikääntyvien komponenttien uusiminen on nykyisen liittovaltion strategian painopiste |
| Käyttövalmius | 72 tuntia | 5 päivää |
| Määräaikaistarkastus | Laitteet vähintään 10 vuoden välein | Suojat vähintään 10 vuoden välein |
| Normaalin ajan käyttö | Sallittu, jos valmius ja toiminta säilyvät | Selvästi sallittu, suojavaipan ja järjestelmien muutoksia hallitaan |
11. Mitä tämä tarkoittaa projektisuunnittelulle
11.1 Suojaus on varhainen suunnittelun lähtötieto
Molemmat järjestelmät tukevat samaa projektinhallinnan opetusta: suojausvaatimukset toimivat parhaiten, kun ne tunnetaan ennen arkkitehtuurin ja talotekniikan lukkiutumista.
Väestönsuoja vaikuttaa:
- kellarisuunnitteluun;
- rakennerasteriin ja seinäjatkuvuuteen;
- aukkoihin ja läpivienteihin;
- kulkuun ja varapoistumiseen;
- laitetiloihin;
- ilmanvaihtoreitteihin;
- vesi ja sanitaatioratkaisuihin;
- normaalin ajan käyttöön;
- tarkastus ja huoltoyhteyksiin.
11.2 Suojarajaa tulee hallita rajapintana
Jokainen läpivienti, kanava, aukko, ovi ja talotekninen reitti voi muuttua monialaiseksi päätökseksi. Vahva projektiprosessi tarvitsee siksi erillisen suojarajarekisterin eikä voi luottaa toisistaan irrallisiin tieteenalapiirustuksiin.
11.3 Tuotetieto on osa teknistä vaatimustenmukaisuutta
Kun järjestelmä käyttää määriteltyjä tai säänneltyjä laitteita, tuotepaketin tulee sisältää:
- selkeä tuotenimike;
- sovellettava hyväksyntä tai vaatimustenmukaisuus;
- asennusvaatimukset;
- rajapintamitat;
- käyttö ja huolto ohjeet;
- käyttöikätiedot;
- jäljitettävä versiostatus.
11.4 Käyttövalmius on elinkaaren ominaisuus
Väestönsuoja ei valmistu siihen, kun betoni on valettu tai ilmanvaihto asennettu. Käyttövalmius riippuu jatkuvasta saavutettavuudesta, kunnossapidosta, tarkastuksista, dokumentoinnista ja kyvystä purkaa normaalin ajan käyttö nopeasti.
12. Lähderaja
Tämä vertailupohja ei tarkoituksellisesti anna:
- räjähdysainemääriä;
- etäisyyslaskelmia;
- paine impulssi käyriä;
- heijastuneen paineen laskelmia;
- rakenneosien mitoitusta;
- komponenttivalintaa todelliseen hankkeeseen.
Nämä kuuluvat päteville erikoisasiantuntijoille, jotka käyttävät hankkeen todellista uhkaperustaa ja ajantasaisia sovellettavia vaatimuksia.
Ensisijaiset lähteet
Suomi
- Pelastuslaki 379/2011, Finlex
Avaa lähde ↗ - Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011, Finlex
Avaa lähde ↗ - Muutos 1378/2018, väestönsuojan sijainti, Finlex
Avaa lähde ↗ - Sisäministeriön asetus 506/2011, tekniset vaatimukset ja kunnossapito
Avaa lähde ↗ - Valtioneuvoston asetus 409/2011, väestönsuojalaitteet ja varusteet
Avaa lähde ↗
Sveitsi
- FOCP/BABS, Shelters for the population
Avaa lähde ↗ - FOCP/BABS, Documents on protective structures
Avaa lähde ↗ - FOCP/BABS, Technical documents for protective structures
Avaa lähde ↗ - TWP 1984, Technical instructions for mandatory shelters
Avaa lähde ↗ - FOCP/BABS, Protective structures: an investment in protection and security
Avaa lähde ↗ - FOCP/BABS, Explanatory report on the Civil Protection Ordinance revision
Avaa lähde ↗ - FOCP/BABS, Shelter setup and components brochure
Avaa lähde ↗